Tie kilpailijaksi

Tie kilpailijaksi

Taekwondossa voi kilpailla monilla eri tasoilla tai tavoitteilla. Lajia voi harrastaa hyvin myös kilpailematta ollenkaan. Kannustamme kaikkia harrastajia kokeilemaan kilpailemista, mutta päätös on aina harrastajan itsensä. Wondossa löytyy huippuosaamista ja maajoukkuetason kilpailijoita molemmissa lajin kilpailumuodoissa: liikesarjoissa ja ottelussa. Halusit siis elämyksellisyyttä harrastukseesi lajin harrastesarjoista tai määrätietoista kilpaurheilua, saat meiltä tavoitteesi mukaista apua ja ohjeistusta.

Harrastajakilpailijan polku

Harrastajakilpailijan kohdalla korostuu edelleen mukava harrastus. Tekemistä ohjaavat ilo ja innostus. Kilpailuilla saadaan tekemiseen mukaan elämyksellisyyttä.

Kilpaileminen on aina jänittävää. Niihin rohkenevan tuleekin voittaa ensin itsensä ennen kamppailua muita vastaan. Kilpailuissa pyrkimys on aina omaan parhaaseen suoritukseen, eikä menestys ole arvokkain niistä tavoiteltava asia. Kilpailuista voi saada paljonkin buustia harrastukseensa. Se tarjoaa kokemuksia ja elämyksiä, jotka voivat myös viedä mennessään ja innostaa mukaan kilpaurheilijan polulle.

Kilpaurheilijan polku

Kilpaurheilijan polku tyypillisesti alkaa harrastajakilpailijan polun kautta. Intohimo tekemiseen syntyy ja vie mukanaan.

Kilpaurheilijaksi kasvaminen on prosessi, jossa urheilija omaksuu urheilulliset elämäntavat. Harjoittelussa ilo ja intohimo ovat edelleen tärkeimmät eteenpäin vievät voimat. Siitä tulee kuitenkin tavoitteellisempaa ja määrätietoisempaa.

Kilpaurheilijana oleminen taekwondossa voi kuljettaa ympäri Suomen tai jopa maailman. Matkalla oppii varmasti taitoja, joista on hyötyä monilla elämän osa-alueilla.

Valmentajan polku

Kilpaurheilijan urakin loppuu joskus. Urheilussa mukana pysyminen voi kuitenkin kiinnostaa urheilu-urankin jälkeen. Valmentajana pysyy lähellä kilpakenttiä ja toiminnan ydintä.

Opettamalla oppii. Parhaimmillaan se antaa paljon niin opettajalle, kuin oppilaillekkin. Opettamalla voi siirtää eteenpäin kaikkea hyvää, mitä on itse lajin parissa kokenut.

Opettaminen ja ohjaaminen vaativat harjoittelua. Niissä kehittyvistä esiintymis- ja vuorovaikutustaidoista on varmasti hyötyä monilla elämän osa-alueilla.

Kilpailijan tarina

Aloitin taekwondon kaverini innoittamana 13-vuotiaana. Innostuin nopeasti lajista, ja peruskurssista lähtien osallistuinkin lähes kaikkiin treeneihin joihin sain. Seurassa oli kannustava ilmapiiri, ja muiden innoittamana aloin heti keltaisen vyön saatuani kilpailemaan sekä ottelussa, että liikesarjoissa. Vaikka tekeminen oli edelleen harrastuspohjaista, niin kilpailuissa oli aina kivaa ja sieltä sai koko ajan lisää intoa harjoitteluun.

Pari vuotta myöhemmin siirryin ottelun osalta liigaan kilpailemaan. Kisat päättyivät lähes joka kerralla tappioon, mutta osallistuin silti aina uudelleen. Kisapäivä nimittäin tarjosi minulle muutakin kuin itse kisasuorituksen: sai viettää aikaa kavereiden kanssa koko päivän ja kannustaa reunalla, kun oli heidän vuoronsa kilpailla. Vastaavasti muut seurasta aina kannustivat minua.

Pärjääminen (ottelussa) oli kohdallani vain ajan kysymys, sillä aikuisiin siirryttyäni aloin yhtäkkiä voittamaan kisoja toisensa perään. Se loi uuden lisäpotkun uralleni ja muutti näkökulmaani tekemiseen. Treenaaminen muuttui selkeästi tavoitteellisemmaksi ja aloin tekemään yhä enemmän muun elämän valintoja lajin ehdoilla. Tässä vaiheessa mukaan astuivat myös kilpailut Suomen ulkopuolella. Samalla liikesarjakilpaileminen jäi kokonaan sivuun.

Asteittain koen pikkuhiljaa kasvaneeni urheilijaksi. Nykyään tavoitteeni ovat korkealla ja harjoittelu ammattimaista. Silti kilpailut tuovat minulle edelleen elämyksiä. Osaan iloita voitosta sekä ottaa oppia tappiosta. Koen samaa pientä jännitystä ennen otteluun menoa kuin aiemminkin. Pääsen omien otteluiden ohella kannustamaan ystäviä matolla. Saan jutella muiden laji-ihmisten kanssa.

Kilpailuissa on kivaa!

Tällä hetkellä suurimmat haasteet urallani liittyvät urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Määrätietoisuus ja päättäväisyys ovat auttaneet tässäkin, ja toistaiseksi kombinaatio on sujunut hyvin. Vaikka elämän muista asioista karsiminen joskus harmittaakin, on se valinta josta haluan edelleen pitää kiinni kehittyäkseni mahdollisimman pitkälle urheilijana. Kokonaisuudessa olen erittäin tyytyväinen valitsemaani polkuun, ja uskon vahvasti tämän polun kantavan vielä pidemmälle eteenpäin.

Helmi Härkönen